Kiireitä ja piparintuoksua

Verkkaisesti hiljalleen ilta toisen adventtipäivän jälleen hämärtyy.

Olen varmaan ollut entisessä elämässä karhu, kun tekis mieli painua talviunille.

Yli viikkoon en ole kameraa edes ulkoiluttanut lainkaan,

ja se on minulle suuren oloinen ihme itseni mielestä ainakin.

Osaanko enää katsoa kameran etsimestä oikeaa kuvakulmaa.

Ja kun kuvia ei ole ei tule myöskään päivityksiä,

kuvista se tämä minun blogini ainakin elää.

On minulla olevinaan ollut kiireitäkin.

Ja iltapäivisin käsityöni suurenoloinen vaatinut aikaani.

Vai ei se käsityökään niin suuri ole, 

kiirettä vaan pitää kun jouluksi on pakko valmiiksi saada.

Vielä on tekemistä, mutta siinä minun iltapäivien aika on mennyt.

Siitä ei sen enempää, vielä.....shhhh :)

Venerannat minua kiehtoo ja vetää puoleensa.

Tuossapa on omakin venonen jäänyt ainoana oikealla kääntämättä, voi sentään...

Tänään minulle tuli ylivoimainen tahtomaton kutsu rannoille ja heitin käsityöt nurkkaan.

Ulkoilu kummasti piristää joten pirtein mielin vääntelemään vielä piparitaikinaa pikkuleiviksi,

kun sen eilen innolla vaivasin.

Voi tätä jouluista piparin tuoksua ja käytävässä myös pullantuoksua, muutkin leipoo tänään.

Leivotko sinä paljon jouluksi?

Huomenna uusi viikko ,uudet kujeet.

Tervetuloa uudet lukijat ja kiitos osallistumisesta arvontaan kaikille teille, pian se päättyy....

Koettelen pyörähdellä vastavierailuilla jahka ennätän ♥

Mukavaa leppoisaa iltaa tasapuolisesti kaikille täällä pyörähtäneille.