Kissanpäiviä

Mona se viettää kohta eläkepäiviä, kissanpäiviä on vietetty jo joka päivä.
Ikää lähestyy 14 v.
Vanhemmat lukijani varmaan muistavat Monan täältä Seijastiinan sivuilta

Massaa on tullut poskiin ja kehoon, sellasta se on, kun ei aina pääse hiiriä tietämään ja liikkumaan.
Mökillä sitten kesän ajan pyörähtelemään hiirten perässä ja kyllä kintut vielä vipeltää vaikka puuhun mennä tikan perässä, kuten sain kesällä huomata.
Onneksi tikanpoika oli nopeampi.

Aika kuluu haaveillessa ja  seuratessa varaemännän touhuja.
Mieluisia hetkiä ovat ruuanlaitot, siinä jokaikinen käden liike pannaan merkille.
Joskus joku herkkupala eksyy kissankin suuhun.
Kuitenkin mieluummin se rakastaa omia natusiaan ja ruokapussukoitaan, 
joita pitää vaihdella päivittäin , sillä maku on valikoiva, kuten arvon ladylla pitääkin olla.

Välillä vielä leikitään railakkaasti ,että matot on kasassa.
Ja turkin harjaaminen kuuluu kissan nautintoihin numerona kaksi, sillä ruoka on sijalla yksi.
Sen jälkeen on aika ottaa pienet unet ja haaveilla hiiristä, sisiliskoista ja muista mönkijöistä puutarhassa maalla.

Sellaista se on Monan elämä kuten monen muunkin kissanpojan ja tytön.