Jonotusta

Syyshortensian alla kivikylän asfaltti puutarhassa on ruuhkaa ruokailupaikalla.

Laitoin pari vuotta sitten myöskin oman talosen lintujen siemenille ja muistan sitä joka päivä täytellä, tai oikeastaan JOUDUN täyttämään joka päivä.

Se verran on ruuhkaa jo nyt ja aterian tarpeessa olevia.

Tinttejä on vasta kahdenlaisia, talitiaista ja sinitiaisia eli kutsun heitä sinteiksi.

Mutta pikku sintit ovat liukkaita, enemmän vielä kuin tavan tintit.
Odottelen myös käpytikkaa tulevaksi, hänelle pitää ostaa se paksu patukka, sitä tikka tykkää nokitella.
Oravat  ovat tuttuja vierailijoita tietenkin myöskin kivikylässä siementalollani.
Toinen on harmaa vekkuli  toinen vielä ruskea ihan.

Kuvassa ei suostunut esittelemään kuin ruskeaa turkkiaan tälläkertaa.
Toisella kurrella oli kiireitä juoksenteli viuhaan sinne tänne, etten perässä kameran kanssa pysynyt.
Että vilinää riittää, siipien räpsettä ja käpäliä pihamaalla täälläkin.
Naapuri kertoi myös että anivarhain herra rusakko on pitänyt tapoina käydä tutkimassa ateria tarjontaa lintulaudan alla useinkin.

                                                     Tervetuloa uudet lukijat!
                                               Leppoisaa sunnuntaita kaikille!