Blogger Widgets Blogspot Tutorial
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suruvaippa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suruvaippa. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kevään ilo

Minä sitten nautin näistä  ihanista keväistä, jopa enemmän kuin kesästä,
vaikka olenkin kesänlapsi.
On vaikuttavaa kun luonto herää, muuttolinnut palaa, kun näen ensimmäisen leskenlehden.
Tänä aamuna koin ilon ensimmäiseksi linnun laulussa ja halusin avata ikkunan,
jotta kuulisin sen paremmin.
Olen rakastanut tälläisiä aamuja mökillämme, jossa peippo iloisella sitkatuksellaan minut herättää.
Nyt peippo laulaa myös täällä, jo, ensin varovaisesti, kuin sillä olisi säkeet hakusessa,
kohta jo tunnistettavan loppusoinnun kera.
Näin peipon viime viikon alussa ensimmäisen, laulaa se ei vielä silloin tohtinut.
Kuvaa en laita siitä ,se ei onnistunut, jouti roskakoriin.


Pistän kuvan närhestä, eilisellä kuvausreissulla näyttäytyi ja touhusi touhujaan minusta  oikeastaan välittämättä.
Näin eilen myös upean sitruunaperhoskoiraan lennossa kieppumassa, kadoten metsään.
Mutta suruvaippa antoi tutulla paikalla lentonäytöksen kieppuen ympärilläni, kuin tunnistaen ♥


Viimein laskeutui kuvaajan iloksi esiteltäväksi.


Mökkimatkalla tutulla pellolla olivat kurjet,
vaan koikkelehtivat kauemmaksi heti mokomat :)
Mutta aina kurkien näkeminenkin on vaikuttava hetki.


Kanadalaiset vilkuilivat minua ja jatkoivat syömistään samaisella pellolla.

Peippo on hiljentynyt hetkeksi, kai sillä on omia touhuja keväällä hyvinkin.
Minä jatkan kanssa kotihommia sisällä ja mietin miten rikas onkaan elämä kun osaa nauttia luonnosta ja sen pienimmistäkin olennoista ♥
Iloa sunnuntaipäivään kaikille täällä pyörähtäneille ja hyvää uutta viikkoa.
Terkuin SS


lauantai 24. elokuuta 2013

Perhosia vielä ja muita kavereita

Ompa vaan kirpeän raikas pirteä aamu, mittari  ulkona näytti +6 kun heräsin tuossa klo 7 kieppeillä.
Puita taas kamiinaan het ja kohtahan se tupakin mukavasti lämpee.
Sillävälin kipaisin taas ahon laitaan, ihan paita päällä, yöpaita päällä.
Kurkia ei näkynyt vaikka niitä vähän oottelin.
Siirryin pihan kukkasia tarkastelemaan.



Uupunut kimalainen tarvitsee myös unensa.
Ei muuta mitään erikoista, joten palaan eilisiin tunnelmiin ja meininkiin puutarhan puolelle.



Vielä pari amiraalia nauttii punahatun läheisyydessä olostaan.
Ei voi kuin ihailla noita kauniita kaukomaan matkaajia.
Suomessahan ne eivät talvehdi, kuten muut syyskesän perhoset.



Neitosia ei näkynyt enää, tai vielä, kuin yksi kaunokainen.
Aina se vaan on sävähdyttävä minusta.



Suruvaippoja on näkynyt vain yksi nyttemmin, en tiedä, nekin kai katoaa nokkosperhosen myötä täältä.
Joskus parempina aikoina jopa viisi, kuusi suruvaippaa on puutarhassa pyörähdellyt.



Aurinko alkoi lämmittää mukavasti iltapäivällä ja pienet sisiliskot asettuivat tutulle kannolle lämmittelemään.



Se eilisestä, tästäkin päivästä saattaa tulla kaunis, merkit viittaa siihen.
Nautiskellaan luonnon tarjoamista elämyksistä.


                            - Timanttisi eivät ole kaukaisilla vuorilla
                                         eivätkä etäisissä merissä
                                            ne ovat takapihallasi
                                    jos vain osaat niitä sieltä etsiä -












sunnuntai 18. elokuuta 2013

Vielä perhosia

Suruvaippa
Vielä tahtoivat perjantain perhoset lennellä tänne sivulleni.
Perhosia toivon mukaan tulee lisää vielä ,jos luoja suo kauniimpia ilmoja edes hiukan vielä.


Amiraali



Herukka eli liuskaperhonen

Eilen satoi, tänään sataa, elokuu on ollut aika kostea ,jotta kukkasetkin alkaa kärsiä.
Mutta sammakoilla on lystiä ,pihalla pomppii pikkuruisia otuksia sinne tänne ja sisällekin pyrkiivät.
Oikeesti, kaksi kertaa olen tuvasta kantanut ulos, kun ensin kiinni sain pienen sammakon tässä viikon aikana.


En ole vielä keksinyt, mistä niitä sammakoita oikein tulee, ei niitä ainakaan suusta ole tullut, 
jos joku tietää sanonnan.
                                                Sunnuntaipäivää hyvät ihmiset! 

maanantai 12. elokuuta 2013

Keijuja puutarhassa


Syyskesän perhosia kirjavia ja suuria on taas ilo katsella jos päivä on kaunis.
Amiraalit, suruvaipat, sittikset, neitoset,herukkaperhoset pysähtyy hetkeksi punahatulle, punalatvalle, kesäpäivänhatulle.




Antaa auringon paistaa, että saa päiväperhoset ravintoa.
Suruvaippa kosketti olkapäätäni, kuin moikaten tuossa jo heinäkuun puolella.



Hehkuvan keltaista kesäpäivänhattua ihan ujostuttaa.
Se on kaunis ,siemenistä joka vuosi esikasvatan aina uudelleen.



Heliotroopit tuoksuu.
Neitoset tanssii punatähkillä kuin keijut karkeloi kesäpäivän paisteessa.



Kostean lämmin on elokuu mutta perhosten mieleen.
Keväällä laittelin pikku puutarhaa, uutta kukkapenkkiä perennoista, 
tietenkin perhoskasveista, kallionauhus vielä odottaa kukkimistaan.



Värimintut tuoksuu ,kurkkuyrtit kiehtoo,värien kirjo saa perhoset hullaantumaan,
Kaikki kukkaset ei kiehdo keijujani, 
mutta kukat ovat muuten vaan ilo silmälle.



Käymäseltään olen nyt elokuun mökillä käynyt kukkasia kastelemassa, 
kun tunnen tarvetta, tosin on satanutkin jonkun verran,
vaan aina se ei riitä.
Nautitaan kesästä vielä kun sitä riittää, vielä tulee kauniita päiviä.